Onko kalaöljy yhtä kuin kalaöljy?
08.02.2016
Kalaöljyt ovat saaneet viime vuosina osakseen sekä ylistystä että moitteita. Monet kuluttajat kokevat saavansa kalaöljyistä paljon hyötyä terveyteensä ja vointiinsa. Varmasti sen vuoksi niiden käyttö onkin niin suosittua.
Luotettavat tutkimustulokset kalaöljyjen toimivuudesta ja hyödyistä ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Virallisissa tiedepiireissä varsin arvostettu Harvardin yliopisto määrittelee rasvaisen kalan omega-3-rasvahapot terveydelle parhaaksi mahdolliseksi rasvaksi. Listan epäterveellisempänä komeilevat transrasvat. Useiden luotettavien tutkimusten mukaan rasvainen kala ja kalaöljyt parantavat veren triglyseridiarvoja, vähentävät aivoinfarktiriskiä sekä vaikuttavat hyödyllisesti kognitiivisiin toimintoihin.
Käytännössä ihmiset saavat kalaöljyistä apua moniin vaivoihin: nivelkipuihin, univaikeuksiin, iho-oireisiin, allergioihin tai keskittymisvaikeuksiin. Valitettavasti tällaisista tuloksista on varsin vähän luotettavia tieteellisiä tutkimuksia, sillä tiedeyhteisön arvostamat, suuret tutkimukset keskittyvät lähinnä sydänterveyteen ja merkittävimpiin terveysongelmiin. Myös suurin osa tutkimuksista tehdään erittäin sairailla ihmisillä; terveitä henkilöitä tutkitaan hyvin harvoin. Tieteellisten tutkimusten puute (tavallisempien ongelmien osalta) ei kuitenkaan käytännön elämässä tarkoita sitä, että ihmisten kokemat hyödyt eivät olisi todellisia.
Nykyään tiedetään jo varsin hyvin myös se, että omega-3-rasvahapot vaikuttavat suotuisasti matala-asteiseen tulehdukseen, joka jyllää lähes meidän jokaisen elimistössä, ja joka on osasyyllisenä moniin kroonisiin sairauksiin ja haitallisin oireisiin. Itse kiinnostuin kalaöljyistä ja tulehduksesta jo vuosia sitten siinä määrin, että kirjoitin aiheesta kirjan (Rasvoilla parempaa terveyttä, Otava 2011). Viime aikoina kiinnostukseni aiheeseen on lisääntynyt entisestään uusien ja mielenkiintoisten tutkimustulosten myötä.
Miksi virallinen taho kyseenalaistaa kalaöljyjen hyödyt?
Viime aikoina varsinkin virallinen terveystaho on kyseenalaistanut kalaöljyjen hyödyt. Useat luotettavat, satunnaistetut sydänpotilailla tehdyt päätetutkimukset (päätetutkimus = vakuuttavin tieteellinen näyttö syy-seuraus –suhteen mukaan) ovat osoittaneet, että kalaöljyistä ei olisikaan hyötyä sydänterveydelle. Joidenkin tutkimusten mukaan niistä saattaisi olla jopa haittaa.
Myös terveydelle tärkeää, tulehdusta hillitsevää omega-6/3 –tasapainoa on kyseenalaistettu. Optimaalinen omega-6/3 –tasapaino on merkittävä asia, vaikkakin on tärkeää muistaa, että myös monet muut tekijät vaikuttavat tulehdustekijöihin ja sairausriskiin. Näitä ovat muun muassa tupakointi, luontaisten antioksidanttien puute ruokavaliossa, tai elimistössä muhivat tulehdussoluja lähettävät tulehduspesäkkeet (esimerkiksi suussa tai suolistossa).
Myöskään kaikki omega-6 -rasvahapot eivät ole terveydelle haitallisia tai jopa vaarallisia, kuten usein kuulee väitettävän. Tarvitsemme ruokavalioomme ehdottomasti nykyistä enemmän omega-3-rasvahappoja, mutta yhtä lailla tarvitsemme omega-6-rasvahappoja. Monilla tasapaino kääntyy liiaksi omega-6:n suuntaan runsaan lihatuotteiden, kananmunien ja soijan vuoksi. Syynä ei läheskään aina ole paljon parjattu rypsiöljy. Rypsiöljyä (ehdottomasti tummassa lasipullossa!) ei kuitenkaan välttämättä tarvita, jos ruokavalio sisältää rypsiöljyäkin parempia ja monipuolisempia omega-6:n lähteitä kuten saksanpähkinää tai hampunsiemenrouhetta.
Yhtä tärkeää olisi muistaa rasvojen oikea kuumentaminen. Monityydyttymättömät rasvat eivät kestä kuumentamista, ja ne hapettuvat erittäin herkästi. Näinhän tapahtuu myös kalan rasvoille. Omega-6 –sarjan rasvahapoista GLA on erittäin mielenkiintoinen, ja siitä tullaan varmasti kuulemaan lisää lähitulevaisuudessa. Tämä rasvahappo vastaa muun muassa ihon ja hiusten kosteustasapainosta. Vaikka GLA kuuluu omega-6-sarjan rasvahappoihin, näyttäisi sillä olevan tulehdusta hillitseviä vaikutuksia, joita muilla omegakuutosilla ei juurikaan ole.
Mikä syynä kalaöljytutkimusten vaatimattomiin tuloksiin?
Mutta mistä sitten mahtaa johtua se, että viimeaikaiset tutkimukset ovat vetäneet vesiperän omega-3-rasvahappoja tutkittaessa? Ovatko kalaöljyt meille hyödyksi ja jos ovat, niin miksi useimmat tutkimukset eivät osoita tätä hyötyä?
Syitä vaihteleviin tutkimustuloksiin lienee yhtä monta kuin tutkimuksiakin. Ihan ensin on hyvä muistaa tärkeä perusasia: tutkittavana on yhdiste (kalaöljy = monityydyttymätön rasva), joka on erittäin helposti hapettuvaa eli pilaantuvaa. Hapettumiseen vaikuttaa moni asia kuten öljyn käsittely, lämpötila, säilyttäminen ja antioksidanttisuoja.
On jo pitkään tiedetty se tosiasia, että E-vitamiini estää hapettumista. Senpä vuoksi useimpiin kalaöljyyn ja muihinkin rasvaa sisältäviin tuotteisiin lisätään E-vitamiinia, jos sitä on päässyt häviämään tuotteen valmistuksen yhteydessä (kuten usein käy). Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin antaneet viitteitä siitä, että pelkkä E-vitamiini ei riitä suojaamaan erittäin herkkää kalaöljyä hapettumiselta. Tarvitaan paljon E-vitamiinia vahvempaa ja tehokkaampaa antioksidanttia estämään haitallinen hapettumisreaktio. Myös öljytuotteisiin lisätyissä E-vitamiineissa on suuria eroja, ja kaikki eivät varmastikaan toimi toivotulla tavalla.
Hapettunut kalaöljy ei voi tuoda hyviä tuloksia
Monissa markkinoiden kalaöljyvalmisteessa, ja myös joissain tutkimuksissa käytetyissä kalaöljyvalmisteissa, on erittäin pienet omega-3-rasvahappomäärät. Jos valmisteen sisältämä epa:n ja dha:n sisältämä päiväannos on vaatimattomat 500 mg, on aivan turha odottaa tuntuvia tai mitattavissa olevia hyötyjä näin vähäisillä määrillä.
Monissa valmisteissa myös hapettumiselta suojaavan E-vitamiinin määrä on ollut varsin pieni. On osoitettu, että mitä suurempia määriä omegakolmosta käytetään, vastaavasti sitä suurempia määriä tarvitaan myös E-vitamiinia solukalvoja suojaamaan. Uusimpien tutkimusten mukaan pelkkä E-vitamiini ei näyttäisikään riittävän, vaan tarvitaan tätäkin vahvempaa antioksidanttisuojaa, erityisesti kun puhutaan erittäin helposti hapettuvasta ja pilaantuvasta kalaöljystä.
Useimmat ihmiset hyötyvät noin 1,5-2 gramman päivittäisestä omega-3 (epa+dha) -määrästä. On toki poikkeuksiakin, ja on myös niitä, joiden pitää olla varovaisia omega-3-valmisteiden käytössä (kuten Marevan-lääkitys ja alhaisen trombosyyttiarvon omaavat).
Monissa tutkimuksissa koehenkilöt ovat saaneet jättimäisen määrän omega-3 -rasvahappoja (8 g/vrk). Uusimpien tutkimusviitteiden mukaan näin suuri monityydyttymättömän rasvan määrä edellyttäisi myös paljon normaalia suurempaa antioksidanttisuojausta, jota useimmissa tutkimuksissa ei ole ollut. Tästä johtuen on tavallaan tutkittu jo valmiiksi hapettuneen kalaöljyn terveysvaikutuksia, joten vaatimattomat ja joskus jopa epäsuotuisat tutkimustulokset eivät enää hämmästytä lainkaan. Hapettunut rasva ei ole meidän kenenkään terveydelle hyödyksi, vaan aivan päinvastoin.
Näitä ”epäonnistuneita” tutkimustuloksia voitaisiin verrata aikoinaan varsin suuren kohun saaneeseen beetakaroteenitutkimukseen. Tässä tutkimuksessa odotettiin, että beetakaroteenia sisältävän ravintolisän syömisellä saadaan suotuisia terveysvaikutuksia. Mutta kuinkas kävikään? Suuret määrät synteettistä beetakaroteenia popsineiden tupakoitsijoiden syöpätapaukset lisääntyivät merkittävästi, eivätkä suinkaan vähentyneet. Myöhemmin on osoitettu, että luonnollinen porkkanasta saatava beetakaroteeni, ja varsinkin porkkana sellaisenaan kaikkine satoine hyödyllisine yhdisteineen, on vahva terveyttä edistävä antioksidantti. Samalla tavoin kalaöljy on monin tavoin terveyttä edistävä ja tulehdusta hillitsevä tuote kuten luonnollinen kalakin, jos kalaöljyvalmiste on valmistettu oikein ja siihen on saatu mahdollisimman vahva luontainen antioksidanttisuoja.
Puhdasta kalaa vai laadukkaita kalaöljyvalmisteita?
Parhaita terveysvaikutuksia saataisiin varmasti syömällä useasti viikossa luonnonmukaista, rasvaista kalaa. Valitettavasti nykyisin on hyvin vaikeaa saada vapaana elänyttä ja levää syönyttä villilohta, eikä purkkisardiinikaan välttämättä maistu montaa kertaa viikossa. Suurin osa kauppojen tiskeillä myytävistä kaloista sisältää paljon enemmän omega-6 -rasvahappoja kuin ennen, johtuen kalojen kasvatuksesta ja ruokinnasta. Myös ympäristömyrkyt ovat asia, jota ei voi ohittaa olan kohautuksella. Nykyihmisen maksa on jo muutenkin koetuksella ympäristömyrkkyjen, vierasaineiden, lääkkeiden ja omien elämäntapojemme ansiosta.
Markkinoilla on valitettavasti hyvin monentasoisia kalaöljyvalmisteita: on jo valmiiksi hapettunutta kalaöljyä, liian pieniä pitoisuuksia sisältäviä valmisteita, ja usein myös liian vähäisen antioksidanttisuojan sisältäviä valmisteita. Itse uskon vahvasti (tämän hetkisestä tiedemaailman kritiikistä huolimatta), että laadukkailla ja tehokkaan luonnollisen antioksidanttisuojan omaavilla kalaöljyvalmisteilla tulee lähitulevaisuudessa olemaan entistäkin suurempi merkitys terveyden parantamisessa. Omalla kohdallani laadukas kalaöljy on tuonut apua kohonneeseen silmänpaineeseen sekä krooniseen, selkänikamien poikkeavuuksista aiheutuvaan selkäkipuun. Ihmisten saamat hyödyt ovat yksilöllisiä ja varmasti vaikuttavia, kun vaan osattaisiin käyttää laadukkaita ja vahvan antioksidanttisuojan omaavia valmisteita. Ja tietysti toivottavaa on myös se, että tulevat tieteelliset tutkimukset tehtäisiin vahvan antioksidanttisuojan omaavilla, oikein tuotetuilla valmisteilla, jolloin tuloksetkin lienevät sen mukaisia.