Lopultakin se on keksitty - laihduttava pilleri

09.01.2023

Tätä moni ikuinen laihduttaja on odottanut lähes koko ikänsä: tehokasta lääkettä, joka laihduttaa ja vie ruokahalun. Laihdutuslääkkeitä on ollut markkinoilla jo vuosikausia, mutta nyt markkinoille tullut uusin laihdutuslääke matkii kylläisyyttä aiheuttavaa suolistohormonia. Kylläisyyden tunteen lisäksi lääke laskee verensokeria. Tutkimusten mukaan viikottainen 2,4 milligramman pistoksena otettava lääke on auttanut useimpia huomattavan ylipainoisia pudottamaan painoaan reilussa vuodessa noin 15-18 prosenttia – huomattavasti enemmän kuin aikaisemmat lääkkeet.

No eikös tästä uutisesta pitäisi olla mielissään; on vihdoin kehitetty lääke, joka saa ihmisen syömään vähemmän ja laihtumaan? Laihtumisen hyödyt tiedetään: kroonisten sairauksien riskit vähenevät, nivelten kuormitus vähenee, mielialakin usein paranee ja matala-asteinen tulehdustila vähenee. Pelkkiä hyötyjä siis vai kuinka? Koska kaikki ei  kuitenkaan ole ihan sitä miltä ensituntumalta vaikuttaa, niin perehdytäänpä asiaan vähän tarkemmin. 

Pelkkiä hyötyjäkö? 

Jos lääke aiheuttaa voimakkaan kylläisyyden tunteen ja pahoinvointia, syö ihminen tällöin hyvin vähän. Tämä ei ole ongelma lyhytaikaisesti, mutta useita kuukausia tai vuosia jatkuessaan todellakin on. Mitä kehossa silloin tapahtuu? Kuten hyvin tiedämme (tai ainakin pitäisi tietää), ruoka ei ole vain vatsantäytettä, vaan tärkeää polttoainetta lihaksille, aivoille, verisuonille – koko elimistölle. Jos päivittäin syöty ruokavalio sisältää hyvin vähän proteiinia ja elintärkeitä aminohappoja, seuraa siitä aika pian lihaskatoa ja aineenvaihdunnan hidastumista. Kun lihasmassaa häviää, alkaa se pian vaikuttamaan liikkumiseen, jaksamiseen ja myös luuston terveyteen (sillä vahva lihasmassa tukee myös luustoa). Painonhallitsijaa luulisi kiinnostavan myös se tieto, että lihasmassan huvetessa myöhäisempi painonhallinta on entistä vaikeampaa, sillä lihasmassan määrä vaikuttaa suoraan perusaineenvaihdunnan vilkkauteen.

Tiedetään, että 50 vuodesta eteenpäin kehossa tapahtuu jo normaalitilanteessa (ilman laihtumista) yhden prosentin lihaskatoa vuosittain. Jos keski-ikäinen ja sitä iäkkäämpi ei tee asialle mitään – eli ei kiinnitä huomiota riittävään proteiinin saantiin ja lisää lihasmassaa suojelevaa liikuntaa, on jo 70-vuotiaana tiedossa jonkinasteinen tai totaalinen kehon romahtaminen, kun lihasmassasta on kuihtunut noin neljännes.

Niukat ruokamäärät myös aikaansaavat jo varsin pian suojaravintoainepuutoksia, joka lisää riskiä loppuunpalamiselle, masennukselle, sydän- ja verisuonisairauksille ja monille muille kroonisille sairauksille.

Kenelle lääke voi sopia?

Kohuttu uusi laihdutuslääke on alunperin tarkoitettu niille huomattavan ylipainoisille aikuistyypin diabeetikoille, jotka eivät ole saaneet pudotettua painoaan järkevistä yrityksistä huolimatta, ja joilla jo on tai jotka omaavat suurentuneen riskin muille kroonisille sairauksille. Alkuperäinen ohjeistus on, että lääkkeeseen pitäisi aina sisällyttää ammattitaitoista ravitsemusneuvontaa. Kuinka saada niukka ruokavalio sellaiseksi, että se ei kuihduta ennätysvauhtia pois lihasmassaa, ei vaurioita sydän- ja verisuoniterveyttä ja kuitenkin antaa paukkuja liikkumiseen ja terveeseen elämään? Ajatus ”syön nyt vain jotain pientä, kun ei ole nälkä” on vaarallinen ajatus pitkällä tähtäyksellä.

Vaarallinen suuntaus

Valitettavasti asia ei ole mennyt ihan kuten on tarkoitettu: yhä useimmin kuulee ja näkee tapauksia, joissa ihmisille on määrätty uutta laihdutuslääkettä ”off label”- kokeilunomaisesti lihavuuden hoitoon. Moni suomalainen käyttää lääkettä ylipainonsa hoitoon ilman perusteellista ravitsemusneuvontaa, joka on hämmästyttävän lyhytnäköistä ja jopa outoa toimintaa. Aina ei myöskään olla muistettu kertoa, että jos lääkehoidon aloittaa, pitää sitä jatkaa koko loppuelämänsä, jos mielii tulosten pysyvän, sillä lääke ei ”muokkaa kehoon lisää suolistohormonia”, vaan teho loppuu kun lääke loppuu.

Entäpä mitä muuta superlääkkeen käytöstä voi seurata kuin nopeutuvaa lihaskatoa, suojaravintoainepuutoksia ja lisääntyviä ongelmia myöhempään painonhallintaan? Useimmilla lääkkeillä on myös iso liuta sivuvaikutuksia. Laihdutuslääkkeen yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentelu, ummetus ja ripuli. Lääkkeen pitkäaikaisvaikutuksiahan kukaan vielä ei tiedä. Joidenkin aiempin laihdutuslääkkeiden sivuvaikutuksina olivat pahoinvoinnin lisäksi sydän- ja verisuonihaitat, joillain puolestaan hermostolliset ja psyykkiset vaikutukset, jonka myötä osa lääkkeitä on vedetty pois markkinoilta.

Laihdutuslääkkeen hinta on varsin tuntuva, tällä hetkellä noin 150 euroa kuukaudessa, joten ihan halpaa touhua lääkkeen avulla laihduttaminen ei ole.

Tutkijoiden mukaan uusi laihdutuslääke voi tuoda merkittävän avun vaikeisiin paino-ongelmiin vähentäen ruokahalua, makeanhimoa ja rasvaisen ruoan himoa. Kyllä varmasti näin, mutta millä kustannuksella – enkä nyt tarkoita tässä rahallista kustannusta vaan terveyttä. Tällainen lääke tulisi kohdistaa vain niille, joille se on alunperin tarkoitettu ja silloinkin tarkasti valvotusti.

Syömiseen vaikuttaa yli sata tekijää

Jos ajatellaan niin vanhanaikaisesti, että onnistunut painonhallinta on vain kasvisten lisäämistä, säännöllistä syömistä ja liikuntaa, niin sitähän se ei todellakaan ole. Syömiseen ja painoon vaikuttaa yli sata tekijää! Jos on kokeiltu vain kaloreiden vähentämistä ja liikuntaa, ollaan jätetty huomioimatta iso määrä niitä tekijöitä, joilla omalla kohdalla olisi saatu paljon parempia tuloksia.

Perusteellinen verensokerioppi ja sen myötä verensokerin tasaantuminen poistaa ällistyttävän nopeasti makeanhimon ja rasvaisen ruoan himon. Onnistunut painonhallinta on myös matala-asteisen tulehduksen sammuttamista, joka pitää häiriöihin taipuvaiset rasvakudoksen mitokondriot vilkkaana. Onnistunut painonhallinta on oman tilanteen, omien sudenkuoppien ja haasteiden huolellista kartoittamista.

Ikävä sanoa, mutta suurin osa jojolaihduttajista on todellisuudessa yrittänyt laihduttaa ”väärin” ja vanhentuneilla opeilla. Tietenkin osa ihmisistä omaa ”ison ihmisen geenit”, jolloin isosta ihmisestä ei tule pienikokoista vaikka päällään seisoisi. Kuitenkin myös tällainen henkilö saa parempia tuloksia, jos päivittää painonhallinnan tietämyksensä ja lähtee tekemään omalla kohdalla oleellisimpia ja tärkeimpiä asioita. Tätä kullanarvoista tietämystä ei yleensä saa suosituimmista blogeista tai lääkärin vastaanotolta (arvostan suuresti lääkärien ammattitaitoa ja koulutusta, mutta en ravitsemusasioissa, sillä lääkärinkoulutukseen ei kuulu ravitsemusterapian ja -tieteen viisivuotisia opintoja vaan ainoastaan yksi opintoviikko ravitsemusta).

Tartu lääkkeeseen harkiten

Jos ikuinen laihduttaja haluaa mieluummin tarttua uuteen laihdutuslääkkeeseen, hän voi sen tehdä. Näin toimiessa on kuitenkin hyvä tiedostaa, että lääkettä pitää käyttää elämänsä loppuun saakka. Ja mikä on tilanne muutaman vuoden päästä terveyden ja painonhallinnan suhteen, jos niukan ja puutteellisen ruokavalion myötä on menetetty tärkeää lihasta ja suojaravintoaineita ja kun suolistomikrobistoon on saatu uudenlainen (ei välttämättä niinkään hyvä) mikrobikanta?

Lääkkeestä voi olla suuri apu silloin, kun on monia sairauksia ja liikuntarajoituksia, ja kun lääkkeeseen yhdistetään turvallinen ja perusteellinen ruokavalio-ohjeistus. Edellyttäen tietysti, että lääke ei aiheuta pahoja sivuvaikutuksia.

Tätä kirjoitusta ei toisaalta olisi tarvinnut tehdä – kaikki lienee ymmärtävät sanomattakin, että maailma ei ole muuttunut niin ihmeelliseksi, että olisi keksitty pilleriä, joka veisi kilot, mutta joka pitäisi kehon toimintakunnossa ja terveenä ilman minkäänlaisia haittoja. Ihmelääke onneen: karppaus, ketogeeninen, laihdutuspilleri...mitäköhän seuraavaksi?