Antibioottilihaa, luomulihaa, nyhtökauraa...?

07.04.2017

 shutterstock_121961872.jpg

Yle uutisoi tällä viikolla: "Kotimaisista broilerinlihoista löytyi antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja".

Jopa 22 prosenttia näytteistä sisälsi näitä haitallisia bakteereja. Vaikka periaatteessa minkäänlaista riskiä ei ole, jos liha kuumennetaan perusteellisesti ja raa'an lihan käsittelyssä ollaan huolellisia, on tällainen uutinen kuitenkin huolestuttava. Monelle broilerin syöjälle ja terveystietoiselle tulee väistämättä mieleen brolerinlihan mahdolliset antibioottijäämät sekä se, miten stressaavaa ja sairasta eläimen olo ja elo on saattanutkaan olla.

Ei siis ihme, että aika ajoin epätietoisuus ja jopa ahdistus saattaa vallata mielen: mitä enää uskaltaa syödä? Viralliset ravitsemussuositukset neuvovat vähentämään punaisen lihan kulutusta, sillä runsas sian-, naudan-, lampaan- ja riistalihan syönti saattaa lisätä suolistosyövän riskiä. Tämän vuoksi suositukset neuvovat lisäämään siipikarjan, kalan sekä kasviproteiinin kulutusta. Kala on terveellinen ja suositeltava ruoka-aine, mutta kalalajeja pitää vaihdella riittävästi, jotta ei altistuta kalojen sisältämille ympäristömyrkyille ja elohopealle. Kuinka moni todellisuudessa vaihtelee riittävästi kalalajeja? Usein kaupasta ostetaan tarjouksessa olevaa kirjolohta tai lohta, jos ylipäänsä ostetaan kalaa. Tuore kala on valitettavan kallista meillä Suomessa, ja vain harva onnekas voi syödä usein itse kalastettua, tuoretta kalaa ja vieläpä eri kalalajeja vaihdellen.

Entä luomuliha? Vapailla laitumilla käyskennelleet ja laadukasta ravintoa saaneet luomueläimet eivät varmastikaan ole yhtä stressaantuneita tai antibioottikyllästettyjä kuin ei-luomueläimet. Mutta kuinka monella suomalaisella on varaa syödä jatkuvasti huomattavan kallista luomulihaa, eikä sellaisen löytäminen ole edes aivan haasteetonta pikkupaikoilla ja syrjäseuduilla? Mitäpä jää jäljelle; oivalliset proteiinin ja aminohappojen lähteet eli vanha kunnon kananmuna, palkoviljat sekä niistä tehdyt uutuudet kuten nyhtökaura ja kikhernenuudeli. Näihin ja moniin muihin vastaaviin kasviproteiinivalmisteisiin kannattaa totisesti tutustua, sillä monet näistä ovat aminohapposisällöltään erinomaisia, ja makukin on miellyttävä.

Sopivan proteiinin lähteen löytäminen on joskus haastavaa. Refluksitaudista, närästyksestä ja erinäisistä vatsa- ja suolistovaivoista kärsivä joutuu usein vähentämään proteiinin saantiaan. Nivelvaivainen ja fibromyalgikko välttelee mieluusti ainakin punaista lihaa; näiden uutisotsikoiden vuoksi broilerikaan ei ehkä maistu, ja kala on usein kallista. Saatetaan päätyä kasvisruokailijaksi tai vegaaniksi, joka on tavallaan hyvä asia, mutta tavallaan riski puuttelliselle ravitsemustilalle ja erinäisille ravintoainepuutoksille.

Ravitsemusterapeutin vastaanotolla tapaa usein vatsa- ja suolisto-ongelmaisia sekä fibromyalgikkoja, joiden proteiinin saanti on ollut vuosikausia hyvin niukkaa. Liha- ja maitotuotteet eivät maistu eivätkä sovi nivelille, kala on kallista, broileri sisältää antibioottijäämiä ja sen vuoksi inhottaa, ja palkoviljat aiheuttavat suolistovaivoja. Joskus haasteita on yllin kyllin; siitä huolimatta riittävä ja monipuolinen proteiinin saanti pitää turvata. Proteiinit koostuvat aminohapoista, ja ne vasta ovatkin tärkeitä ravintoaineita! Aminohapot osallistuvat lukuisiin toimintoihin, mm. lihastoimintaan, maitohappojen poistumiseeen lihaksista sekä hermoston välittäjäainetoimintaan.

Aina ei siis ole aivan mutkatonta valita itselleen sopivia proteiinin lähteitä. Mutta onneksi jokaiselle löytyy sopiva ja monipuolinen proteiini- ja aminohappopaketti; joskus se vaan vaatii perusteellisempaa ja kiireetöntä asiaan perehtymistä.        

 



Tagit:
Kategoria: