Yhä useampi tulee ravitsemusneuvontaan korkeiden veren rasva-arvojen vuoksi. Vielä joitain vuosia sitten suomalaisten kolesteroliarvot olivat laskusuunnassa, mutta nyt kolesteroliarvot ovat kääntyneet taas nousuun. Monelle tulee yllätyksenä viimeistään työpaikan ikäkausitarkastuksessa, kuinka kokonaiskolesteroli keikkuu kuuden ja seitsemän välillä ja paha LDL-kolesteroli neljän ja viiden tuntumassa.
Mistä kolesteroliarvojen uudelleen nousu mahtaa johtua? Tähän on monia syitä: epäselvä ja valtava ravintotietotulva, noutoruoan yleistyminen, epäselvät pakkausmerkinnät, ihmisten kiire ja stressitason lisääntyminen, kananmunadieetit...muutamia mainitakseni. Lehdet ja internet hehkuttavat kookosöljyn ja muiden ”luonnollisten” rasvojen terveellisyyttä. Valitettavasti useimmilla suomalaisilla runsas kookostuotteiden, voin, kerman ja turkkilaisen jogurtin käyttö heilauttaa kolesterolit noususuuntaan, sillä näissä tuotteissa on huikeat määrät kovaa, tyydyttynyttä rasvaa, jota saadaan salakavalasti myös monista muista lähteistä. Monet noutoruoat ja aasialaisen keittiön maukkaat ruoat sisältävät paljon kookos- ja palmuöljyä, voita ja kermaa, ja toki näitä saatetaan käyttää myös omassa kotikeittiössä – liiaksi suhteessa pehmeisiin rasvoihin.
Mitä enemmän syö toisten tekemää ruokaa, sitä vähemmän tietää, mitä oikeasti syö. On vaikea nähdä tai maistaa, mitä kyseinen ruoka-annos todellisuudessa kätkee sisäänsä – onko maukas ruoka tehty voilla, kermalla tai kookostuotteilla, sitä on vaikea maistaa tai nähdä, sillä useimpien noutoruoka-annosten mukana ei tule tuoteselostetta, josta voisi tarkastaa kyseisen ruoan sisällön. Sama pätee ulkona syömiseen – lounasruokalassa tai iltaravintolassa harvoin tietää, mitä tarkalleen ottaen syö, millaisesta rasvasta ja minkälaisessa kuumuudessa ruoka on valmistettu.
Kovaa rasvaa ei tarvitse varoa kuin ruttoa, mutta rasvojen suhteen kokonaisuuden hallinta on tärkeää.
Kolesteroliarvoihin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin kova ja pehmeä rasva. Vesiliukoinen kuitu, oma suolistomikrobisto, matala-asteisen tulehduksen tila, ruoan valmistusmenetelmät, jopa stressitaso, ikä ja unen laatu vaikuttavat veren rasva-arvoihin. Moni valmistaa tietämättään kotikeittiössä tulehdusruokaa ja aktivoi tällä omassa kehossa olevia tulehdussoluja – niitä todellakin on jokaisen kehossa ja joillain hyvinkin paljon. Aktiiviset tulehdussolut ja voimistunut kehon matala-asteisen tulehduksen tila näkyy myös kolesteroliarvoissa – arvot nousevat lähes poikkeuksetta sitä enemmän mitä enemmän kehossa on tulehdustilaa. Toki tässäkin asiassa olemme yksilöitä. Jollain matala-asteinen tulehdus saa verensokerin ja verenpaineen nousemaan enemmän kuin kolesteroliarvot, mutta kaikkiin näihin piilevällä tulehduksella on omat vaikutuksensa. Eli – aina kun hoidamme kohonneita kolesteroliarvoja, kannattaa katse kääntää myös matala-asteisen tulehduksen sammuttamiseen. Ilman ajatusta tulehduksen sammuttamisesta kolesteroliarvotkaan harvoin korjaantuvat, ainakaan kovin merkittävästi.
Unohtaa ei sovi myöskään suolistoa. Suolistomikrobeista käsin hoidamme myös veren rasva-arvoja. Jos mietitään vain rasvan laatua tai vesiliukoisen kuidun määrää, parannetaan toki terveyttä jossain määrin, mutta vain pintapuolisesti. Kolesterolin alentamiseen vaikuttavat yllättävän monet tekijät, ja mitä kokonaisvaltaisemmin asiaa ajattelee, sen paremmat ja pysyvämmät ovat tulokset.